Älä maalaa itseäsi pussiin! – Kolme syytä miksi valita muoviton maali
Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että monet maalit ovat muovipohjaisia? Suuri osa markkinoilla olevista maaleista valmistetaan fossiilisista maaöljyn johdannaisista ja sisältävät keskimäärin 37% muovipolymeerejä. [i]
Uulan maalit valmistetaan perinteiseen tapaan uusiutuvista luonnonöljyistä, kuten pellavaöljystä. Muovittoman maalin valitsemiseen on ainakin kolme painavaa syytä.
-
Muovimaalihiukkaset ovat suurin vesistöjä saastuttavan mikromuovin lähde
Jo muutaman vuoden ajan on tiedetty, että merkittävä osa meriä saastuttavasta mikromuovista on peräisin muovisideaineisten maalien hiukkasista.[ii] Sveitsiläisen tutkimuksen mukaan jopa 58% meristä löytyvästä mikromuovisilpusta on maalijätettä.[iii] Pääosin se on lähtöisin maanteiden merkinnöistä, rahti- ja matkustajalaivoista sekä muista metallirakenteista veden äärellä, kuten silloista, putkistoista ja öljynporauslautoista. Norjalainen tutkimus listaa kuitenkin myös kotitalouksissa käytettyjen maalien kulumisen mikromuovilähteeksi fleece-vaatteiden, lelujen, huonekalujen ja lattiapäällysteiden ohella. Muun muassa rakennusten betonisten, metallisten tai puisten ulkopintojen voimakas pesu irrottaa pieniä muovihiukkasia, jotka saattavat kulkeutua sadevesiviemäreiden kautta vesistöihin.[iv] Eikä muovi maaperäänkään kuulu.
-
Muovisideaineiset maalit valmistetaan fossiilisista raaka-aineista
Nykyisin voi olla vaikeaa määritellä, mikä tarkalleen ottaen on muovia, koska muovin kaltaisia materiaaleja voidaan valmistaa myös uusiutuvista kasvipohjaisista aineksista, kuten sokeriruo’osta, sellusta tai tärkkelyksestä. Muovin luokittelua ja määrittelyä tärkeämpää onkin mielestämme keskustella raaka-aineiden uusiutuvuudesta ja ympäristökestävyydestä. Siirtymä fossiilisista raaka-aineista uusiutuviin on välttämätön paitsi raakaöljyn yhä epäeettisemmän ja entistä vaikeamman saatavuuden kannalta, myös fossiilipäästöjen rajoittamiseksi.
Maaliemme sideaineet ovat luonnonöljyjä, jotka saadaan öljykasveista, kuten siemenpellavasta. Pellava on Euroopan ilmastossa viihtyvä vaatimaton kasvi, joka pärjää niukoilla ravinteilla ja vedellä, ja kasvitauteja ja tuholaisia sillä on vain vähän. Se kasvaa kesän ja palaa luonnon kiertokulkuun syksyllä. Eikä jätä jälkeensä jätettä.
Pellavaöljypohjaiset pintakäsittelyaineet vaativat ohenteekseen liuottimen, niitä ei vesiohenteiseksi pysty emulgoimaan. Olemme siirtymässä myös uusiutuviin ohenteisiin, uuden biopohjaisen Pellavaisen Öljymaalin ja perinteisen tervaa sisältävän Roslagin Mahongin liuottimena on perinteinen kasviperäinen havupuutärpätti, jota syntyy puunjalostuksen sivutuotteena.
-
Muovi ei hengitä
Muovi on ollut keskeinen kehityksen mahdollistaja viimeisen vuosisadan aikana, ja paikassaan se on lyömätön materiaali. Muovin kyky eristää vettä on yksi sen hyödyllisistä ominaisuuksista, hengittävyys sen sijaan ei ole sen vahvoja puolia.
Talotohtorina tunnettu arkkitehti Panu Kaila käytti muovipohjaisella maalilla maalatun talon vertauskuvana muovipussiin suljettua puupalikkaa. Pysyäkseen terveenä puurakenteen täytyy saada hengittää, eli kosteuden on päästävä kulkemaan rakenteissa luonnollisella tavalla. Jos kosteus ei pääse haihtumaan puupinnasta, voi se lahottaa puurakenteen. Tämä on erityisen tärkeää huomioida esimerkiksi rintamamiestaloissa, joiden vuorilaudoituksen ja rakenteen välissä ei ole tuuletusrakoa.
Hengittävä puurakenne ottaa luonnollisesti itseensä kosteutta ja taas vapauttaa sen, ja muun muassa tasaa näin sisäilman kosteushuippuja, pitäen sisäilman terveellisenä. Luonnonöljypohjainen maali sekä sisä- että ulkopinnoilla antaa puurakenteen hengittää.
[i] https://www.e-a.earth/plastic-paints-the-environment/ [ii] https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0025326X20309656 [iii] https://www.e-a.earth/plastic-paints-the-environment/ [iv] https://www.miljodirektoratet.no/globalassets/publikasjoner/m321/m321.pdf